Kentällä ja pellolla

Tänään käytiin kokeilemassa tottelevaisuuden treenailua kodin ulkopuolella Kankon kentällä. Tehtiin sivulle tuloa ja seuraamisen alkeita, maahanmenoa ja paikkamakuuta. Kyllä homma pikku hiljaa etenee. Paikkamakuu sujuu jo aika hyvin. Eskolla on sama hoffityyli kuin Rokillakin oli aikanaan, eli se laskee pään kokonaan maahan. Eihän se kovin ylvään näköistä ole, mutta on toimivaa ja koiraa selkeästi paikalle rauhoittavaa.

Koska lihapullapalasia jäi vielä jäljelle, saatiin inspiraatio tehdä lyhyt jälki. Pelto oli täydellinen. Olisin mielelläni tehnyt pitemmänkin jäljen, mutta ei ollut enempää evästä mukana. Nyt siis laitoin palkaksi jäljelle niitä lihapullan palasia. Ja kyllä muuten toimi hyvin!! Nyt taidan jättää ne ihan liian pikkuriikkiset nappulat jäljeltä pois (korkeintaan loppuun rasiaan palkaksi), ja alkaa käyttää jotain vähän isompaa purtavaa siellä jäljellä. Eteneminen oli nyt tosi sulavaa ja just sopivalla tahdilla, kun Eskon ei tarvinnut pysähdellä etsimään niitä pieniä nappuloita korsien seasta.

Loppuillasta nautittiin ihanan aurinkoisesta ja lämpimästä syysilmasta.

Rrruutuun!

Päätin alkaa välineurheilujaksi ja tilasin itselleni uuden treeniliivin. Samalla tilaukseen meni ruutunauha. Ruutu oli Rokin kanssa aina jonkinmoinen murheenkryyni. Aloitettiin sen treenaaminen vasta voittajaluokan kynnyksellä, eikä se koskaan oikein tullut varmaksi. Nyt ajattelin aloittaa ainakin ajoissa...

Ruutua on treenattu kotipihassa nyt kaksi kertaa. Luukas on toiminut apuohjaajana. Uskomattoman nopeasti päästiin siihen pisteeseen, että Eskon ei enää tarvinnut nähdä, kun ruutuun laitettiin nameja namialustalle, vaan se juoksi sinne siitä huolimatta. Ja tottakai aina oli kasa herkkuja odottamassa. Matka on ollut nyt jotain kymmenen metriä ja vauhti on ollut hyvä. Jatketaan harjoituksia.

Esko on edelleen yhtä kiltti ja helppo. Käväisin sen kanssa meidän lukion leirikoulussa ja se oli opiskelijoiden paapottavana monta tuntia. Eskoa on kiva ottaa tuollaisiin tilanteisiin mukaan, sillä se on niin rauhallinen eikä se esim. hypi vasten ihmisiä. Muutama koirapelkoinenkin uskaltautui sen pehmeää turkkia silittelemään. Kiva juttu. Lisäksi ilta oli Eskolle mitä parhainta sosiaalistamista. Ihana pikkukoira.

Esko 15 viikkoa

Esko täyttää tänään 15 viikkoa. Sen kunniaksi otettiin superviralliset poseerauskuvat. Ja toki käytiinv vähän myös jäljellä. 

Vesisadetta ja jälkeä

Arki etenee sujuvasti. Esko on jotakuinkin sisäsiisti. Tai onhan meillä ollut matot lattialla koko ajan. Kesäpennun kanssa tämä juttu oli tosi helppo. Ja kasvattajan luona pennut olivat olleet paljon ulkona ja Esko teki alusta saakka tarpeensa mieluummin ulos nurmikolle. Nimenomaan nurmikolle, ei minnekään muualle. Nyt voi pissiä jo hiekallekin.

Eskon kanssa on viime päivityksen jälkeen treenailtu jälkeä ja jonkin verran tottelevaisuutta. Tänään käytiin Korpelassa tekemässä rehupellolle melko pitkä jälki. En laskenut metrejä enkä askelia, olisiko ollut joku 70-80 metriä. Jäljellä nappula joka askeleella ja siinä oli kaksi 90 asteen kaarrosta. Eipä erityistä mainittavaa, hyvin meni. Vettä alkoi sataa kesken jäljen ajon, mutta ei se vaikuttanut Eskoon millään tavalla.

Esko on jännä tapaus. Hyvässä mielessä. Rokin jälkeen vähän yllätyksenä tuli se, kuinka nöyrä ja ns. ohjaajapehmeä se on. Esko on niin kiltti ja kuuliainen ja haluaa miellyttää. Rokilla oli paljon dominanssia ja sen kanssa monista asioista piti vääntää oikein urakalla. Näin perhekoirana Esko on äärimmäisen helppo nöyryytensä ansiosta. Harrastuspuolella olen tottunut enempi siihen vääntämiseen, joten oma ohjaaminen hakee vielä muotoaan. :D

Sänkipelto, osa 2

Sain tänään hyviä neuvoja. Alkuryntäilyyn avuksi pari isompaa kasaa nappulaa, nappulan pieni koko ei muualla jäljellä haittaa. Ja mukaan vähän kaarroksia, joissa vieri viereen - askellus, jotta Esko alkaa tottumaan siihen, että aina ei mennä suoraan.

Tein reilun 40 metrin jäljen. Pelto oli märkä, en tiedä, onko sillä joku merkitys. Jälki vanheni melkein 30 minuuttia. Alussa askelilla pari isompaa kasaa nappulaa, pari kaarretta ja pääasiassa suoraa nappula joka askeleella.

Alkuryntäilyä ei nyt ollut lainkaan, kun Esko jäi syömään niitä nappuloita. Meni sen jälkeen oikeastaan koko jäljen tosi hitaasti. Ei olla tehty noin vanhaa jälkeä ennen, selkeästi Esko teki tarkemmin töitä ja kaivoi ne nappulatkin sieltä heinien seasta. Kirsu oli maassa koko ajan. Kerran nosti päänsä ja kääntyi katsomaan minua, mutta olin kuin en olisi huomannutkaan, jolloin jatkoi matkaa. Tuota ei ole tehnyt kertaakaan aikaisemmin, olisiko vähän yrittänyt hakea tukea, kun selkeästi oli vähän vaikeampi juttu kuin ennen. Mutta hienosti selvitti homman itse! Seuraavalla kerralla pitää tehdä vuorostaan tosi helppo jälki. Ja laittaa välille vähän ylläriksi jotain muutakin kuin nappulaa. Tämänkin neuvon sain tänään.

Tuntuu, että olen ihan hurahtanut tuohon jälkitouhuun.  Samalla koen olevani ihan vierailla vesillä. Onneksi saa apua kokeneemmilta.

Tokossa on reenattu vähän lähinnä sivulle tuloa, maahanmenoa ja paikallaoloa. Niitäkin vähän tänään.

Nappulan kylvöä sänkipellolle

Illalla käytiin kokeilemassa lyhyttä jälkeä uudelle alustalle: nurmen sängelle. Aikaisemmin on tehty lyhyelle vihreälle nurmelle. 

Turvotetut nappulat oli tuonne ihan liian pieniä, varsinkin kun se nappulakoko on tosi mitätön. Esko lähti alussa vähän rynnimään, kun ei malttanut jäädä etsimään pientä napua sängen seasta. Vauhti kuitenkin tasaantui alun jälkeen ja eka jälki meni ihan nätisti. Esko eteni askel askeleelta, pikkukoira on taitava kaveri. Tämän illan oppi menikin ohjaajalle: seuraavalle kerralle isommat eväät. 

Alku

Esko on nyt 13 viikkoa. Ajattelin, että koirapojan on aika saada oma blogi. Tarkoituksena on kirjata ylös erilaisia tapahtumia, treeneissä edistymistä sekä välillä myös ihan tavallista arkipäivän elämää.

Esko tärkein tehtävä on toimia luotettavana perhekoirana. Perheessämme on tällä hetkellä 7- ja 5-vuotiaat lapset, joten elämäntilanne on nyt erilainen, kuin ensimmäisen hovawartin, Rokin, aikana. Tärkeintä koiran valinnassa olikin nyt se, että sen kanssa lapsiperhearki sujuu helposti. Eskon kanssa tullaan kuitenkin myös harrastamaan erilaisia lajeja sen mukaan, millaisia vahvuuksia ja ominaisuuksia siitä löytyy. Tällä hetkellä treenataan jäljen ja tokon alkeita. Toki tulevaisuudessa varmaan piipahdetaan myös muutamissa näyttelyissä.

Tervetuloa mukaan seuraamaan koiranpennun matkaa ihmisen parhaaksi ystäväksi.